Mökkeilyä ja talven merkkejä

Päätettiin käydä mökillä vielä kun sinne pääsee autolla, kohta tie menee niin huonoon kuntoon että pitää odottaa kelkkakelejä, jolloin mökille voi mennä kelkalla. Nytkin tie oli pehmeä ja auto muljusi koko mökkitien, mutta perille päästiin. 

Illalla saunasta tullessani huomasin että taivaalla on revontulia, joten kävin niitä vähän kuvailemassa laiturilta. 

Yöllä oli ollut ensimmäinen kunnon pakkanen ja sen seurauksena järvi oli napsahtanut sentin paksuiseen jäähän. Verkot tietenkin oli vedessä joten niitä piti sitten irroitella jäästä. Jäässä oli hienoa kuviointia oikeaa luonnon taidetta. Iltapäivällä järven osittain sulatessa sinne ilmestyi tukkakoskelo pariskunta.

Kotia lähtiessämme kävin nopeasti vielä viereisellä järvellä nappaamassa pari kuvaa auringonlaskusta.

Toivottavasti lunta tulee pian koska ulkona on niin synkän näköistä. 

Sini

Taivas tulessa

Eiliseksi illaksi oltiin luvattu voimakkaita revontulia, joten päätimme lähteä miehen kanssa kuvailemaan niitä Ounasvaaralle. Jo illalla yhdeksan aikoihin lähtiessämme Ounasvaaraa kohti taivas jo oli täynnä reposia. Ounasvaaralle päästyämme huomasimme että oli ihan sama mihin suuntaan katsoo joka puolella oli revontulia. Lopulliseksi kuvaus kohteeksi valikoitui Tottorakka ja siellähän oli paljon muitakin kuvailemassa revontulia. 

Kellon näyttäessä 23 illalla lähdimme pois Tottorakalta alkoihan revontulet jo hiipumaan paljon ei enää näkynyt. Autolle kävellessämme alkoi tulet taas loimuta joten pysähdyimme aukealle kohdalle metsässä kuvaamaan. Onneksi pysähdyttiin koska tuolloin revontulet alkoi kunnolla loimuta ja kameran kanssa ei meinannu keretä ottaa kuvia. 

Puolilta öin pääsimme vasta autolle ja lähtemään kotia. 

Oli kyllä mahtavat tulet pitkästä aikaa. Rovaniemen kaupungillakin ihmiset tuijotti kaduilla revontulia, harmi vain että ne ei näy niin hyvin valossa kuin pimeässä metsässä. 

Sini

Lauantaipäivä Santavaaralla

Lauantaina aurinko taas paistoi pilvettömältä taivaalta joten halusimme taas miehen kanssa lähteä käymään jossain ulkona. Valitsin kohteeksemme Santavaaran. Santavaarassa tulee yleensä käytyä talvella joten nyt oli hyvä mahdollisuus käydä tutkimassa aluetta näin syksyllä ennen kuin lumet sataa maahan. 

Santavaaralta näkyy mutkitteleva Ounasjoki. 

Jätkänkynttilän silta näkyy Santavaaralta

Santavaara maasto on kallioinen joten märällä kelillä siellä on hankala liikkua. Nytkin siellä oli paikka paikoin kosteaa kun syksyn sadevedet valuvat alas. 

Kyllä vaaranlaella huomasi kuinka talvi alkaa lähestymään tuuli oli kylmä ja kirpeä. Täällä joku malttamaton odottaa jo ensilumen tuloa ja talven alkamista. 

Ensikuun alussa olisi miehen kanssa muuttaminen ostamaamme asuntoon. Malttamattomana odotan ja ehkä se talvikin sieltä tulee nopeammin kun muuttolaatikoita pakkailee. 

Sini

Syksyinen lokakuun alku

Rovaniemellä on koko syyskuu sateinen joten ei ole paljon tehnyt mieli kameran kanssa käydä missään. Lokakuun ensimmäisenä päivänä aurinko paistoi pitkästä aikaa joten eikun luontoa tutkimaan ja kuvailemaan. Päätimme miehen kanssa käydä tutkimassa Ounasvaaraa. 

Ensin kävelimmekin näköalatornille josta on hienot maisemat Rovaniemen keskustaan. 

Pienen porotokankin näimme. Tämä uskalsi tulla hieman lähemmäskin kun muut piilottelivat kauempana puiden takana. 

Näköalatornilta jatkoimmekin matkaamme kierrellen siellä täällä juhannuskalliolle.

Juhannuskallion päältä löysimme kaiverruksia kalliosta. Enpä muistaakseni ole aiemmin näitä huomannu. Vanhin vuosiluku mitä löydettiin oli 1910. 

Juhannuskallioilla jonkun aikaa maisemia ihailtuamme ja kaiverruksia tutkittuamme päätimme vielä nopeasti käydä Tottorakalla ihastelemassa jokimaisemia.

Ounasvaaralla oli kyllä mukava käydä pitkästä aikaa. Ja aina sieltä löytää jotain uutta tai uusia paikkoja jossa ei ole käynyt. Kuten tällä kertaa löysimme nuo kaiverrukset. 

Huomenna lähdemmekin käymään päiväreissulla Haaparannalla. 

Sini