Käytiin pikkusiskoni joka on tullut tänne pohjoiseen lomalle kävelemässä Vaattunkilammella.
Aloituspisteenä toimi tällä kertaa Vaattunkikönkään parkkipaikka. Säät suosi tällä kertaa meitä ja emme kastuneet vaikka lähtiessämme näyttikin siltä että taivaalta voi tulla vettä.
Reitin varrella oli mukavia pikku puroja, muutama koski ja ihanaa suo maisemaa. Aattelimme aluksi syödä eväitä Vaattunkilammen laavulla mutta siellä oli niin paljon sääskiä ja mäkäräisiä että paikalla ei pystyny olemaan hetkeäkään joten paluumatkalla pysähdyimme suolle jossa hieman tuuli syömään eväitä. Muutkin retkeilijät näytti suosivan nyt levähdys paikkana suota.
Vaattunkivaaran näköalatorni näkyi suolle.
Vaattunkilammelle kyllä pitää joskus päästä uudelleen käymään, sitten kun on vähemmän noita lentäviä verenimijöitä.
Paluu matkalla nähtiin rupikonna hyvä ettei päälle astuttu.
Matkaa kertyi jotain 10 kilometriä.
Seuraavaksi luvassa onkin kuulumisia Kiilopäältä kun lähdemme sinne viikonlopun viettoon. Tarkoitus olis ainakin retkeillä kovasti, ihailla maisemia ja pari geokätköä hakea.
Sini
